Maalämpöpumput ja maalämmön hyödyntäminen on yleistynyt Suomessa viime vuosina voimakkaasti. Eikä ihme, sillä maasta sinäkin voit nostaa kotisi lämmittämiseen sopivaa energiaa huomattavasti sähköä tai öljyä edullisempaan hintaan.
Maalämpöpumppu säästää jopa 75 % energiaa
Maalämpöpumpun avulla voit säästää jopa 75 % talosi energiakustannuksista. Tämä johtuu siitä, että maalämpöpumpun avulla saat käyttöösi kallion, pintamaan tai läheisen vesistön lämmön. Tämä lämpö on aina käytössäsi ilmaiseksi!
Maalämpöpumppu vaatii jonkun verran myös verkkovirtaa. Nykyaikaisten maalämpöpumppujen hyötysuhde on kuitenkin erittäin korkea. Sen ansiosta maalämpöpumpun vaatima alkuinvestointi tulee nopeasti säästettyä alentuneina lämmityskustannuksina.
Viime vuosina energian hinta on noussut lähestulkoon suhdannetilanteesta riippumatta. Kun asennat maalämpöpumpun, eivät asuinkustannuksesi lämpöpumpuna asennuksen jälkeen enää riipu öljyn tai muun energian hinnanheilahteluista.
Energiatehokkuus tekee maalämpöpumpusta ekologisen vaihtoehdon
Ekologisuus on nykyään lähellä monen omakotiasujan sydäntä. Tästä kertoo selvää kieltään erilaisen vihreän sähkön kasvava suosio. Kun yhdistät norppasähköön maalämpöpumpun, on kotisi entistäkin ekologisempi.
Maalämpö on ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta paras lämmitystapa. Onkin laskettu, että Pohjoismaissa voitaisiin lämmityksen energiankulutusta vähentää peräti 43 % pelkästään asentamalla omakotitaloihin ilmalämpöpumput. Samalla hiilivetypäästöt alenisivat 80 % ja hiilidioksidipäästöt 36 % verran.
Näin ollen maalämpö on selvästi jopa kaukolämpöä tai biopolttoaineisiin perustuvaa lämmitystä ympäristöystävällisempi -- eikä ihme, onhan maalämpö maahan varastoitunutta aurinkoenergiaa. Se on ainoastaan nostettava esiin ja muutettava käyttökelpoiseksi maalämpöpumpun avulla.
Maalämpöä maasta, kalliosta tai vedestä
Maalämpöpumpun avulla saat käyttöösi maaperään, peruskallioon tai vaikkapa järviveteen sitoutunutta lämpöenergiaa. Esimerkiksi peruskallion sisällä vallitsee ympäri vuoden 5-8 asteen lämpötila.
Maalämpöpumpun avulla tämä lämpö otetaan talteen kompressorin ja kylmäaineen avulla. Sen jälkeen lämpö luovutetaan joko lattialämmityksen tai lämpöpattereiden kautta eteenpäin, huoneilmaa lämmittämään.
Jos kotisi lähellä on vesistö, on lämmönkeruupiiri mahdollista upottaa vesistöön. Se voidaan myös kaivaa lähelle maanpitaa, vaakasuoraan. Suomessa suosituin tapa on kuitenkin porata pystysuora porakaivo. Näin maalämpö saadaan käyttöön myös pieneltä tontilta.
Riski pohjavedelle
Valitettavasti myös maalämpöön liittyy ongelmia. Joillakin alueilla maalämpöpumpun vaatimat porakaivot on porattu huolimattomasti, mikä on heikentänyt pohjaveden laatua.
Kaupunkialueilla rakentajan on myös oltava huolellinen, ettei porakaivo vaurioita maaperässä risteileviä tunneleita, putkistoja ja kaapelointeja. Sen vuoksi työ on suunniteltava hyvin -- keväällä 2011 kiristyneiden rakennusmääräysten ansiosta vahingot jäävät tulevaisuudessa varmasti entistä harvinaisemmiksi.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste maalämpö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste maalämpö. Näytä kaikki tekstit
lauantai 23. heinäkuuta 2011
perjantai 22. heinäkuuta 2011
Maalämpö on oiva valinta - mutta hankala
Energiatehokas omakotitalo tarvitsee myös energiatehokkaan lämmitysratkaisun. Maalämpö on oiva valinta isojen tonttien ja maaseudun lämmitysratkaisuksi.
Maalämpöpumppu nostaa lämpöä maasta
Maalämpöpumppu nostaa sähkömoottorilla toimivan kompressorin avulla maaperästä viileää lämpöä. Vaikka maasta nousee vain 1-4 asteista lämpöä, kykenee lämpöpumpun kompressori muuttamaan sen 30-65 asteeksi.
Näin saadaan lämmintä vettä, jota voidaan käyttää joko huoneiden lämmittämiseksi tai käyttöveden lämmittämiseen. Maalämpöpumppu tarvitsee siis toimiakseen myös sähköenergiaa. Tämä on kuitenkin vain noin 25-30 prosenttia maalämpöpumpun tuottamasta lämpöenergiasta.
Siten maalämpöpumppu muuttaa ostamasi kilowattitunin kolmeksi tai neljäksi kilowattitunniksi. Tämän ansiosta maalämpöpumppu säästää vähitellen oman hintansa verran rahaa ja alkaa lopulta tuottamaan selviä säästöjä.
Omakotitalon maalämpöpumppu on tavallisesti jääkaappi-pakastimen kokoinen laite. Se voidaan sijoittaa lähes mihin tahansa tilaan, koska nykyaikaisen maalämpöpumpun käyntiääni on erittäin alhainen.
Maalämpöpumppu tarvitsee myös lämpökaivon
Maalämpöpumppu tarvitsee aina myös lämpökaivon, joka porataan maahan. Yleensä lämpökaivon syvyys vaihtelee 100 ja 250 metrin välillä. Tällainen porakaivo sopii hyvin myös pienillä tonteilla toteutettavaksi.
Kaivon halkaisija vaihelee 10-15 cm välillä. Tällä ei kuitenkaan ole juuri merkitystä järjestelmän energiatehokkuuden kannalta: moni kuitenkin yllättyy kuullessaan, että halkaisijaltaan pienempi lämpökaivo on suurempaa tehokkaampi!
Tavallisesti maalämpökaivon toteuttamiseksi tarvittavat poraustyöt saadaan tehtyä päivässä. Kallioon poraaminen on nopeinta. Pehmeään maaperään kaivon rakentaminen on hiukan hitaampaa. Nykyaikaisella kalustolla hoidettuna myös lämpökaivon poraus on siisti ja yksinkertainen operaatio.
Rakennusmääräykset vaikeuttavat maalämmön rakentamista
Ympäristökeskuksen Lämpökaivo-opas määrittää suositeltvat minimetäisyydet naapureiden tontteihin nähden. Asiassa päätösvalta on kuitenkin kunnilla, jotka saavat itsenäisesti päättää asiasta.
Valitettavasti monessa kunnassa on asetettu tiukkoja määräyksiä maalämmön rakentamiseksi. Esimerkiksi Vantaalla täytyy lämpökaivosta olla vähintään 7,5 metriä naapurin tontille.
Tämän vuoksi pienille tonteille on usein mahdotonta saada rakennettua maalämpöä: tontin on oltava 15x15 metrin, eli 900 neliön suuruinen, jotta sen keskelle voitaisiin rakentaa porakaivo. Ja jos talo sattuu olemaan keskellä tonttia, ei tämä tietenkään onnistu.
Maankäyttö- ja rakennusasetus teki rakentamisesta luvanvaraista
Vielä viime keväänä maalämpökaivon rakentamiseen ei välttämättä tarvittu minkäänlaista lupaa. Toukokuussa voimaan astui kuitenkin uusi maankäyttö- ja rakennusasetus, jossa maalämpökaivon poraamisesta tehtiin luvanvaraista.
Luvanhakuprosessi on nykyään varsin raskas: hakuprosessi on lähes yhtä hankala kuin uuden talon rakentamiseen tarvittava prosessi. Tämä on varsin outoa, sillä samanaikaisesti suomalaisia kannustetaan siirtymään uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Maalämpöpumppu nostaa lämpöä maasta
Maalämpöpumppu nostaa sähkömoottorilla toimivan kompressorin avulla maaperästä viileää lämpöä. Vaikka maasta nousee vain 1-4 asteista lämpöä, kykenee lämpöpumpun kompressori muuttamaan sen 30-65 asteeksi.
Näin saadaan lämmintä vettä, jota voidaan käyttää joko huoneiden lämmittämiseksi tai käyttöveden lämmittämiseen. Maalämpöpumppu tarvitsee siis toimiakseen myös sähköenergiaa. Tämä on kuitenkin vain noin 25-30 prosenttia maalämpöpumpun tuottamasta lämpöenergiasta.
Siten maalämpöpumppu muuttaa ostamasi kilowattitunin kolmeksi tai neljäksi kilowattitunniksi. Tämän ansiosta maalämpöpumppu säästää vähitellen oman hintansa verran rahaa ja alkaa lopulta tuottamaan selviä säästöjä.
Omakotitalon maalämpöpumppu on tavallisesti jääkaappi-pakastimen kokoinen laite. Se voidaan sijoittaa lähes mihin tahansa tilaan, koska nykyaikaisen maalämpöpumpun käyntiääni on erittäin alhainen.
Maalämpöpumppu tarvitsee myös lämpökaivon
Maalämpöpumppu tarvitsee aina myös lämpökaivon, joka porataan maahan. Yleensä lämpökaivon syvyys vaihtelee 100 ja 250 metrin välillä. Tällainen porakaivo sopii hyvin myös pienillä tonteilla toteutettavaksi.
Kaivon halkaisija vaihelee 10-15 cm välillä. Tällä ei kuitenkaan ole juuri merkitystä järjestelmän energiatehokkuuden kannalta: moni kuitenkin yllättyy kuullessaan, että halkaisijaltaan pienempi lämpökaivo on suurempaa tehokkaampi!
Tavallisesti maalämpökaivon toteuttamiseksi tarvittavat poraustyöt saadaan tehtyä päivässä. Kallioon poraaminen on nopeinta. Pehmeään maaperään kaivon rakentaminen on hiukan hitaampaa. Nykyaikaisella kalustolla hoidettuna myös lämpökaivon poraus on siisti ja yksinkertainen operaatio.
Rakennusmääräykset vaikeuttavat maalämmön rakentamista
Ympäristökeskuksen Lämpökaivo-opas määrittää suositeltvat minimetäisyydet naapureiden tontteihin nähden. Asiassa päätösvalta on kuitenkin kunnilla, jotka saavat itsenäisesti päättää asiasta.
Valitettavasti monessa kunnassa on asetettu tiukkoja määräyksiä maalämmön rakentamiseksi. Esimerkiksi Vantaalla täytyy lämpökaivosta olla vähintään 7,5 metriä naapurin tontille.
Tämän vuoksi pienille tonteille on usein mahdotonta saada rakennettua maalämpöä: tontin on oltava 15x15 metrin, eli 900 neliön suuruinen, jotta sen keskelle voitaisiin rakentaa porakaivo. Ja jos talo sattuu olemaan keskellä tonttia, ei tämä tietenkään onnistu.
Maankäyttö- ja rakennusasetus teki rakentamisesta luvanvaraista
Vielä viime keväänä maalämpökaivon rakentamiseen ei välttämättä tarvittu minkäänlaista lupaa. Toukokuussa voimaan astui kuitenkin uusi maankäyttö- ja rakennusasetus, jossa maalämpökaivon poraamisesta tehtiin luvanvaraista.
Luvanhakuprosessi on nykyään varsin raskas: hakuprosessi on lähes yhtä hankala kuin uuden talon rakentamiseen tarvittava prosessi. Tämä on varsin outoa, sillä samanaikaisesti suomalaisia kannustetaan siirtymään uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)