Energiatehokas omakotitalo tarvitsee myös energiatehokkaan lämmitysratkaisun. Maalämpö on oiva valinta isojen tonttien ja maaseudun lämmitysratkaisuksi.
Maalämpöpumppu nostaa lämpöä maasta
Maalämpöpumppu nostaa sähkömoottorilla toimivan kompressorin avulla maaperästä viileää lämpöä. Vaikka maasta nousee vain 1-4 asteista lämpöä, kykenee lämpöpumpun kompressori muuttamaan sen 30-65 asteeksi.
Näin saadaan lämmintä vettä, jota voidaan käyttää joko huoneiden lämmittämiseksi tai käyttöveden lämmittämiseen. Maalämpöpumppu tarvitsee siis toimiakseen myös sähköenergiaa. Tämä on kuitenkin vain noin 25-30 prosenttia maalämpöpumpun tuottamasta lämpöenergiasta.
Siten maalämpöpumppu muuttaa ostamasi kilowattitunin kolmeksi tai neljäksi kilowattitunniksi. Tämän ansiosta maalämpöpumppu säästää vähitellen oman hintansa verran rahaa ja alkaa lopulta tuottamaan selviä säästöjä.
Omakotitalon maalämpöpumppu on tavallisesti jääkaappi-pakastimen kokoinen laite. Se voidaan sijoittaa lähes mihin tahansa tilaan, koska nykyaikaisen maalämpöpumpun käyntiääni on erittäin alhainen.
Maalämpöpumppu tarvitsee myös lämpökaivon
Maalämpöpumppu tarvitsee aina myös lämpökaivon, joka porataan maahan. Yleensä lämpökaivon syvyys vaihtelee 100 ja 250 metrin välillä. Tällainen porakaivo sopii hyvin myös pienillä tonteilla toteutettavaksi.
Kaivon halkaisija vaihelee 10-15 cm välillä. Tällä ei kuitenkaan ole juuri merkitystä järjestelmän energiatehokkuuden kannalta: moni kuitenkin yllättyy kuullessaan, että halkaisijaltaan pienempi lämpökaivo on suurempaa tehokkaampi!
Tavallisesti maalämpökaivon toteuttamiseksi tarvittavat poraustyöt saadaan tehtyä päivässä. Kallioon poraaminen on nopeinta. Pehmeään maaperään kaivon rakentaminen on hiukan hitaampaa. Nykyaikaisella kalustolla hoidettuna myös lämpökaivon poraus on siisti ja yksinkertainen operaatio.
Rakennusmääräykset vaikeuttavat maalämmön rakentamista
Ympäristökeskuksen Lämpökaivo-opas määrittää suositeltvat minimetäisyydet naapureiden tontteihin nähden. Asiassa päätösvalta on kuitenkin kunnilla, jotka saavat itsenäisesti päättää asiasta.
Valitettavasti monessa kunnassa on asetettu tiukkoja määräyksiä maalämmön rakentamiseksi. Esimerkiksi Vantaalla täytyy lämpökaivosta olla vähintään 7,5 metriä naapurin tontille.
Tämän vuoksi pienille tonteille on usein mahdotonta saada rakennettua maalämpöä: tontin on oltava 15x15 metrin, eli 900 neliön suuruinen, jotta sen keskelle voitaisiin rakentaa porakaivo. Ja jos talo sattuu olemaan keskellä tonttia, ei tämä tietenkään onnistu.
Maankäyttö- ja rakennusasetus teki rakentamisesta luvanvaraista
Vielä viime keväänä maalämpökaivon rakentamiseen ei välttämättä tarvittu minkäänlaista lupaa. Toukokuussa voimaan astui kuitenkin uusi maankäyttö- ja rakennusasetus, jossa maalämpökaivon poraamisesta tehtiin luvanvaraista.
Luvanhakuprosessi on nykyään varsin raskas: hakuprosessi on lähes yhtä hankala kuin uuden talon rakentamiseen tarvittava prosessi. Tämä on varsin outoa, sillä samanaikaisesti suomalaisia kannustetaan siirtymään uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti